Whistler

Viikonloppuna laskettelin kaksi päivää Whistlerissä. Lauantaina rinteet olivat loistokunnossa, ja laskettelu oli vain ja ainoastaan nautittavaa. Pitkät laskut tuntuivat toki jaloissa enemmän kuin Himoksen lyhyet mäet, mutta polvi ei edelleenkään ollut yhtään niin ongelmallinen kuin vaikkapa oikea reisi. Sunnuntaina sen sijaan rinteet olivat lumisateen takia pomppuisia, ja laskeminen ei ollut oikein nautittavaa. Kun sitten polvi alkoi tuntua "jännältä", päätin lopettaa laskemisen kokonaan jo kahden aikaan. Kyllä tässä siis vielä vähän matkaa täyteen laskukuntoon on niin polven osalta kuin muutenkin. Olen nyt alustavasti päättänyt, että laskettelen Utahissa kuitenkin vain yhden päivän, ja vietän toisen päivän sen sijaan aavikolla haikkaamassa.

Toinen laskettelupäivä

Eilen laskettelin Himoksella kuusi tuntia. Päivä oli jaloille raskas, ja kyllä siitä polivikin osansa otti, sillä polvi oli turvonnut melkoisesti kun kotona asiaa pääsin tutkimaan, eikä sitä kyllä jäissä pitäminen yhtään auttanuut. Ja eipä tuo turvotus näytä yön aikanakaan laskeneen. Mitään tavallisesta poikkeavaa kipua en ole kyllä havainnut, en laskettelun aikana enkä sen jälkeen. Ja on se kyllä aika jännä juttu, että portaissa kävely tuntuu edelleenkin vähän huteralta, mutta laskettelu, sähly ja sulkapallo sujuvat ilman sen kummempia ongelmia.

Lisää sisäpelejä

Eilen pelasin taas sählyä ja tänään pelasin sulkapalloa. Eikä tunnu jalassa juuri missään. Ainoa oikea haitta on, että sulkapallossa juoksut etukentältä takarajalle ovat sikäli hankalia, että en oikein uskalla kääntyä äkkinäisesti.

Sinällään on kyllä outoa, että portaissa kävely tuntuu edelleen hankalata ja polvessa tuntuu tiettyä kipua, mutta sähly ja sulkapallo ei oikein tunnu missään.

Laskettelupäivä

Tänään laskettelin noin kolme tuntia Himoksella. Mäet olivat isompia, mutta polvi jaksoi ihan hienosti. Kotiin tultuani havaitsin lievää turvotusta, joten olen varmuuden vuoksi pitänyt polvea jäässä. En minä erityisen huolissani kuitenkaan ole, sillä polvi tuntui koko laskettelun ajan hyvältä.

Oleellisinta Himoksella oli se, että siellä on nopea neljän hengen tuolihissi. Ankkurihissi on murhaa lasketteluun tottumattomille jaloilleni, mutta tuolihissistä pääsee mäkeen jaloilla jotka eivät ole kipeät. Ehkä oli kuitenkin hyvä jättää tämä tänään vain kolmeen tuntiin. Katsotaan nyt miltä jalka tuntuu huomenna. Jos hyvltä, ensi viikonloppuna lienee vuorossa kuuden tunnin laskupäivä samassa paikassa.

Sählyä

Tänään pelasin ensimmäisen kerran polvileikkauksen jälkeen sählyä. Polvi muistutti itsestään tasan yhden kerran kahden 15 minuutin ottelun aikana. Pelasin ihan tosissani, ja en yhtään varonut jalkaa, en tahallani enkä vaistomaisesti. Hauskasti ainoa ongelma oli jo lämmittelyissä kipeytynyt vasen hauis. Pitkä tauko sählyn peluusta siis vaati veronsa siinä, ei suinkaan polvessa. Ei ehkä ollut fiksu idea räimiä yhtäkkiä ihan täysillä niitä vetoja kun ei ole varmaan pariin-kolmeen vuoteen tullut pelattua, mutta oli kyllä mahtava fiilisi kun sai sählymailan käteen, joten eipä sille oikein mitään voinut.