Tänään kävin laskettelemassa toisen kerran polvileikkauksen jälkeen. Paikka oli sama kuin viimeksi, ja laskuja tuli saman verran eli kuusi. Sikäli päivä oli pettymys, että laskumäärä ei tosiaan kasvanut edelliskerrasta, ja kivut jaloissa olivat samanlaiset kuin viimeksi. Odotukset olivat ehkä turhan korkealla, ja kun nyt puuttui huuma siitä että ylipäänsä pystyy laskemaan, hommasta jäi mieleen vain ne negatiiviset puolet. Ja niistä se pahin oli että jalkapohjiin sattuu edelleen aivan hulluna.
Toisaalta hyvää oli se, että heti ensimmäinen lasku sujui ihan niin kuin mitään laskutaukoa ei olisi ollutkaan. Viime kerrallahan ensimmäinen lasku oli melkoista haparointia. Kyllä tässä siis kuitenkin eteenpäin mennään. Ja luulenpa kyllä, että jalkakipuihin auttaisi kovasti, jos laskisi rinnettä jonka päälle pääsee tuolihissillä. Lähin on Himoksessa. Siellä jalat lepäisivät nousun ajan, ja saisi keskittyä vain laskemiseen.
12 viikkoa - lenkille
15 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti