Polvi on ihmeen hyvän tuntuinen

Yöksi ottamani vahvempi kipulääke ei toiminutkaan ihan niin kuin olin ajatellut. Kivut se kyllä piti poissa, sillä en kymmeneen tuntiin otaanut mitään muuta ja jalka tuntui parhaalta mitä se on leikkauksen jälkeen tuntunut. Unista ei kuitenkaan tullut mitään. Kun heräsin vain alle tunnin unien jälkeen kuvittelin jo nukkuneeni täydet yöunet. Sen jälkeen sain vielä uudestaan unta, mutta puoli neljältä oli pakko nousta ylös. Seitsemän maissa yritin vielä yöunia, mutta tunti sai riittää. Nyt sitten vastaavasti väsyttää ihan kiitettävästi, mutta ajattelin nyt kuitenkin pysytellä hereillä ainakin auringonlaskuun asti.

Se täytyy kyllä myös todeta, että viime yön unettomuudessa saattoi edelleen olla osansa sillä, että en ole ihan täysin vieläkään sopeutunut aikaeroon Amerikan matkani jälkeen. Itse asiassa
nytkin kun nukuttaa tosi paljon, on Amerikan länsirannikolla aamuyö.

Muuten kipulääkkeet eivät ole aiheuttaneet mitään sen kummempia tuntemuksia. Muiden ihmisten blogeista olen kuitenkin lukenut kuinka samat lääkkeet kuin mitä minä syön ovat vetäneet raukeiksi tai muuten aiheuttaneet omituisia olotiloja. Minä en ole koko aikana huomannut mitään kovin omituisia ilmiöitä. Panacod ei tunnu missään, eikä tunnu tulehduskipulääkekään. Tai kyllä ne kipua ilmeisesti lievittävät kun en kipuja tunne, mutta mitään turruttavia sivuvaikutuksia en ole havainnut. Eikä muuten eilen leikkaussalissa ja sen jälkeen heräämössä tiputuksesta saamani tulehduskipulääkekään saanut päässä pyörimään niin kuin jotkut ovat kuvailleet. Hyvä juttuhan se on, mutta tavallaan olen vähän pettynyt että kaikki on niin tavallista.

Noin tunti sitten pääsin myös eroon siteestä ja pääsin suihkuun. Kääreissä oli hieman verta, ja niiden alta löytyi kolme siistiä tikattua leikkaushaavaa. Suihkuun pääsy tuntui kyllä todella hyvältä, vaikka eipä tuossa nyt suihkutta oltu juuri kauempaa kuin mitä Seattlesta Tampereelle matkustaessani olen lukuisia kertoja ollut. Seuraavaksi pitäisi sitten aloittaa jalan reenaaminen sairaalasta saamieni ohjeiden mukaisesti. Ensimmäinen fysioterapeuttikäynti on ensi tiistaina, ja siellä varmaan sitten keksitään lisää päiväohjelmaa. Sairaslomaa on nyt tämä ja kaksi seuraavaa viikkoa, ja sinä aikana olisi tarkoitus päästä eroon kipulääkkeistä ja saada polvi siihen kuntoon että kepeistä voi luopua. Mieluiten sitä vain olisi kylmäkääreen kanssa jalka koholla sohvalla, mutta kyllä tässä on jo tänään aloitettava aktiivinen kuntoutus.

Sinällään lähtötilanne vaikuttaa hyvältä, että kävely sujuu aivan mukavasti ja lähes kivuttomasti. Esimerkiksi tuolilla istuessa jalka taipuu aivan yrittämättä ja kivutta 90 asteen kulmaan. Aivan suoraksi sitä en saa, mutta oikea lihas jota pitäisi treenata löytyy aivan heti. Jalka onkin huomattvasti käyttökelpoisempi kuin mitä se oli tapaturmaa seuranneena päivänä. Voi olla, että kuntoutus ei etene ihan niin vauhdikaasti kuin se silloin eteni, mutta toisaalta nyt polvi on mahdollista kuntouttaa lähes entiselleen kun kaikki osat ovat taas olemassa.