tiistaina, joulukuuta 16, 2008

Opetellaan kävelemään

Tänään oli vihdoin ensimmäinen käynti fysioterapeutin juttusilla. Kävi ilmi, että kaikki on mennyt juuri niin hyvin kuin olin itsekin ajatellut. Polvessa on todellakin keskimääräistä vähemmän kipua ja turvotusta, ja se toimii keskimääräistä paremmin. Se esimerkiksi taipuu jo nyt 110 astetta, mikä riittäisi jo kuntopyöräilyyn. Sen saa kylläkin aloittaa vasta parin viikon päästä. Lähtötilanne on siis hyvä, mutta ratkaisevaa on kuitenkin se, miten tunnollisesti teen minulle määrättyjä liikkeitä seuraavien viikkojen aikana. Kuulemma.

Koska kivut ovat vähäisiä, päätin eilen jättää kipulääkkeet pois. Se tarkoittaa samalla sitä, että voin nyt ajaa autoa. Arkielämän kannalta tilanne alkaakin olla palautunut samaksi kuin mikä se oli ennen leikkausta. Ainoana erona on se, että polvi on vähän vakaamman tuntuinen, ja sen lihaksiin ei tule samanlaisia kramppauksia mitä ennen leikkausta tuli. Ilmeisesti krampit johtuivat siitä, että lihakset joutuivat silloin kompensoimaan eturistisiteen puutteen, ja nyt tätä ongelmaa ei tietenkään enää ole. Ainoa ongelma mitä on ollut on sääressä oleva lievä tunnottomuus, mutta sekin on fysioterapeutin mukaan ihan normaalia, ja korjaantuu ajan oloon itsestään.

Kyynärsauvoja minun pitäisi vielä periaatteessa käyttää parin viikon ajan. Fysioterapeutti piti kyllä keppejä ihan turhina kapistuksina tässä vaiheessa, enkä kyllä olekaan koko aikana käyttänyt niitä kotona. Nyt sovittiin, että noudatetaan lääkärin määräystä siltä osin että käytän niitä ulkona etten vain kaadu jäisessä maastossa. Sen sijaan rappusten käveleminen ilman keppejä on kuulemma jo tässä vaiheessa vain hyvää treeniä.

Fysioterapeutilta jäi käteen muutama uusi liike ja yksi hyvä vinkki viimeisen viikon aikana tekemiini polven suoristusliikkeisiin. Pieni tyyny tai taiteltu pyyhe polven alla auttaa nimittäin kummasti löytämään ojentavat lihakset jos niitä ei meinaa muuten löytyä. Lisäksi fysioterapeutti halusi nähdä miten kävelen, ja kertoi sitten mitä teen väärin. Eipä ollutkaan kukaan aiemmin eli vimeisen reilun 30 vuoden aikana siinä hommassa neuvonut.

6 kommenttia:

Linda kirjoitti...

Onko ensi kerralla ohjelmassa sitten purkansyonti kavellessa?

x

Antti kirjoitti...

Hä?

Linda kirjoitti...

Maailman vanhin blondivitsi? Blondi (tai insinoori, anteeksi tekniikan tohtori) osaa kavella ja syoda purkkaa, mutta ei samaan aikaan.

Oikeastaan. Tuo tekniikan tohtori on noista ihan selkeasti hauskin vaihtoehto!

Antti kirjoitti...

Ei naurata yhtään. =)

JH kirjoitti...

Kaveri juuri kertoi, kun yksi sen uusi alainen oli nousemassa portaita purkkaa syöden. No, tää kaveri sitten morjesti sitä kädenheilautuksella, niin samalla kun siltä toiselta nousi käsi morjestukseen, niin purkka putosi suusta.

Eli kaksi asiaa onnistuu ainakin joiltain suomalaisilta miehiltä, mutta kolme on jo kyllä liikaa. ;-)

Linda kirjoitti...

LOL